Tuen tarpeen tunnistaminen

Lahjakkuus voi peittää tuen tarpeita tai tuen tarpeet voivat estää näkemästä lahjakkuutta

Oppilaan lahjakkuus voi estää näkemästä tuen tarpeita ja toisaalta haasteet voivat estää näkemästä oppilaan lahjakkuutta yhdellä tai useammalla osa-alueella. Tuen rakentaminen lahjakkuuksille, vahvuuksille ja mielenkiinnon kohteille lisää opiskelumotivaatiota, edistää oppilaan suoritusitsetunnon ja minäkuvan suotuisaa kehitystä sekä poistaa oppimisen esteitä muilla osa-alueilla.

Piirteitä, jotka viittaavat siihen, että oppilas on samaan aikaan sekä lahjakas että tukea tarvitseva

Arvioi jokaisen väitteen kohdalla, pitääkö se paikkansa: ei koskaan/ joskus/ usein.

1. Vaikuttaa luokkatyöskentelyssä osaavan hyvin, mutta alisuoriutuu kokeessa
2. Puhuessa monipuolinen sanavarasto, mutta haasteita kirjoittamisessa/ kirjallisessa ilmaisussa
3. Osallistuu keskusteluihin, ilmaisee ajatuksiaan innokkaasti, mutta on samalla haasteita toteuttaa ideoitaan käytännössä tai on haasteita sosiaalisissa suhteissa tai ryhmässä toimimisessa
4. Saattaa hermostua, jos ei osaa tai saa toteuttaa ideoitaan haluamallaan tavalla
5. Epätasainen kykyprofiili, mikä voi näkyä koe- tai todistusarvosanoissa suurina tasoeroina
6. Onnistuu hyvin tai selvästi paremmin, jos saa lisäaikaa tehtävien teossa ja kokeessa tai alisuoriutuu aikarajoitteisissa kokeissa
7. Tehtävien tekeminen vie paljon aikaa tai kodin mukaan lapsella menee poikkeuksellisen paljon aikaa tehtävien tekemiseen kotona
8. Suoritusitsetunnon laskua  osa-alueella, jolla on haasteita
9. Pärjää hyvin tai erinomaisesti yhdessä oppiaineessa tai aihepiirissä, mutta selvästi heikommin muilla osa-alueilla
10. Osaa hyvin haastavia tai monimutkaisia tehtäviä, mutta saattaa tehdä helpoissa tehtävissä virheitä: esimerkiksi matematiikan soveltavat tehtävät sujuvat melko hyvin tai hyvin, mutta rutiinitehtävissä on huolimattomuusvirheitä
11. Voi olla lahjakas yhdellä tai useammalla osa-alueella, mutta tarvitsee poikkeuksellisen paljon kodin tukea koulunkäynnissä, sosiaalisissa suhteissa, rutiinien oppimisessa, hienomotoristen taitojen opettelussa, elämänhallinnassa tai jollakin muulla osa-alueella
12. On taitava tietokoneiden kanssa, mutta käsialaa on vaikea lukea tai kirjoittaminen on hidasta
13. Peittelee haasteitaan: vaikeuksia pyytää apua tai saattaa kääntää itseensä kohdistuvan huomion huumorin avulla muualle
14. Ymmärtää vaikeitakin asiakokonaisuuksia, mutta on haasteita asioiden ulkoa opettelussa
15. Oppii uudet asiat nopeasti, mutta turhautuu, kun osaaminen pitäisi osoittaa juuri tietyllä tavalla
16. Väsähtää helposti, koska energiaa menee pärjäämiseen ja omien haasteiden peittelyyn
17. Turhautuu, kun ei pysty saavuttamaan itselleen asettamia tavoitteita tai ideoita; taipumusta täydellisyyden tavoitteluun yhdellä tai useammalla osa-alueella

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden vaikeudet

Hyvin monella lapsella voi esiintyä mitä tahansa yksittäisiä aktiivisuuden tai tarkkaavuuden vaikeuksien piirteitä tai kaikkiakin piirteitä, mutta sen verran lievinä, etteivät diagnostiset kriteerit täyty. Myös muutokset elämäntilanteessa voivat tilapäisesti tuoda piirteitä esiin. Lisäksi monet muut häiriöt voivat selittää aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteita. 

ADHD

Varsinaisessa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä (ADHD) oireet ovat pitkäkestoisia ja ne esiintyvät useammassa toimintaympäristössä eivätkä ne selity paremmin millään muulla häiriöllä. Oireita ovat ikään ja kehitystasoon suhteutettuna liiallinen tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Lapsella voi myös korostua jokin tai jotkin näistä piirteistä.

ADHD:n esiintyvyys on lapsilla ja nuorilla 4–7 %. Pojilla todetaan ADHD useammin kuin tytöillä, mikä voi johtua siitä, että pojilla on yleensä voimakkaampana piirteenä yliaktiivisuutta tai impulsiivisuutta. ADHD aiheuttaa lapselle merkittäviä vaikeuksia selviytyä koulunkäyntiin liittyvistä asioista, jolloin tyypillistä on alisuoriutuminen omiin kykyihin nähden.

Oppilas tarvitsee erityisen paljon tukea toiminnanohjaukseen, itsetuntoon sekä tunne- ja vuorovaikutustaitohin liittyvissä asioissa.  ADHD-lapsella on usein myös aistien yli- tai aliherkkyyksiä, jotka on hyvä huomioida oppimisympäristöä muokatessa. Myös muiden oppimisvaikeuksien ilmeneminen samaan aikaan on mahdollista. 

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden vaikeudet koulussa

Arvioi jokaisen väitteen kohdalla, pitääkö se lapsen tai nuoren kohdalla paikkansa: ei koskaan/ joskus/ usein.

1. Istuu hiljaa omiin ajatuksiin vaipuneena eikä näytä kuuntelevan
2. Vaikeuksia aloittaa tehtävää
3. Käyttäytyy impulsiivisesti eikä mieti seurauksia
4. Keskeyttää muiden keskusteluita
5. Vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa, kuten riitoja luokkatovereiden kanssa
6. Vastaa kysymykseen, vaikkei ole saanut vielä vuoroa tai puhuu toisten päälle
7. Koko ajan liikkeessä tai vaikeuksia istua paikoillaan: pienempi lapsi juoksee, hyppii tai kiipeilee; vanhempi lapsi liikuttelee käsiään ja jalkojaan tai pyrkii poistumaan tilanteesta, jossa vaaditaan paikallaan oloa
8. Sekä tuntiosaaminen että koemenestys ovat vaihtelevaa tasoa
9. Osaamisessa voi olla suuria päiväkohtaisia eroja
10. Keskeyttää helposti tehtävien tekemisen koulussa ja kotona tai jättää tehtävät kokonaan tekemättä
11. Unohtelee tavaroita
12. Muistaa vain osan ohjeista
13. Keskittyy hyvin, kun asia kiinnostaa; keskittyminen haastavaa, kun asia ei kiinnosta
14. Tylsistyy, jos tehtävä ei ole uusi, jännittävä tai itse valittu
15. Haasteita erityisesti vapaissa tilanteissa kuten välitunneilla tai tilanteissa, joissa vaaditaan parempia itsesäätelytaitoja, kuten liikuntatunneilla, käsityötunneilla tai kotitaloustunneilla
16. Siirtymätilanteissa vaikeuksia, erityisesti pukeutumis- tai ruokailutilanteissa

Linkkejä

Seuraavilla sivustoilla on saatavilla lisätietoa tai tarkempaa tietoa:

Käypä hoito -suositus: ADHD (Duodecim)

Terveyskirjasto: ADHD (Duodecim)

Terveyskirjasto: ADHD, varhaisella tuella arki toimivaksi (Duodecim)

ADHD-liitto

Autismikirjon häiriöt

Autismikirjon häiriö on aivojen neurobiologinen häiriö ja sitä esiintyy noin 1 %:lla väestöstä. Autismikirjon häiriössä esiintyy haasteita sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation alueella. Lisäksi häiriössä esiintyy stereotypioita, kuten rajoittuneita, toistavia, kaavamaisia käytöstapoja, kiinnostuksen kohteita ja toimintoja. 

Autismikirjon häiriöt ilmenevät hyvin yksilöllisesti

Vaikkakin autismikirjon lapsilla ja nuorilla voidaan tunnistaa näitä yhteisiä piirteitä, ilmenevät ne hyvin yksilöllisesti. Tuen tarpeeseen vaikuttavat myös mahdolliset liitännäisoireet, kuten oppimisvaikeudet tai ADHD-piirteet. Tyypillistä on myös se, että autismikirjon henkilöllä on aistien yli- tai aliherkkyyksiä sekä kohonnutta stressiherkkyyttä.

Autismikirjon häiriöitä ovat nykyisen ICD-luokituksen mukaan autismi, Aspergerin oireyhtymä, Rettin oireyhtymä, disintegratiivinen kehityshäiriö sekä epätyypillinen autismi. Autismikirjon diagnoosit muuttuvat uudessa luokituksessa siten, että erilliset diagnoosit poistuvat ja tilalle tulee nimitys autismikirjon häiriö. 

Tyttöjen autismikirjon piirteet osittain erilaisia

Autismikirjon piirteisiin liittyy usein erityisiä tai erikoisia mielenkiinnon kohteita. Poikien mielenkiinnon kohteita ovat tyypillisesti tiedolliset yksityiskohdat ja tekniset harrastukset. Kognitiivisesti taitavien autismikirjon tyttöjen mielenkiinnon kohteet eivät kuitenkaan todennäköisesti kiinnitä samalla tavalla ympäristön huomiota. Heille tyypillisiä mielenkiinnon kohteita ovat ihmiset, eläimet ja taide.  Autismikirjon tyttöjen mielenkiinnon kohteet liittyvätkin siten hyvin samankaltaisiin asioihin kuin neurotyypillisten tyttöjen.

Autismikirjon tytöt, joilla ei ole oppimiseen liittyviä vaikeuksia, oppivat varhain jäljittelemään toisten lasten eleitä ja ilmeitä. Tätä kutsutaan maskaamiseksi. Vanhempana he saattavat harjoitella sosiaalisia taitoja jopa käsikirjoittamalla tilanteita etukäteen tai harjoittelemalla erilaisia rooleja ja fraaseja televisiosarjojen avulla. Autismikirjon tyttöjen vuorovaikutuksessa jää kuitenkin usein uupumaan vastavuoroisuus. Arvioidaan, että opillisen taitavuuden ja melko hyvien sosiaalisten taitojen vuoksi tytöistä jää 39 %:a diagnosoimatta.

Miksi sosiaalisesti ja opillisesti taitava autismipiirteinen tyttö tarvitsisisi diagnoosin? Pitkäaikainen oireiden piilottelu ja sosiaalisten tilanteiden harjoittelu on erittäin uuvuttavaa. Autismikirjon tytöillä onkin huomattavan suurentunut riski saada jokin psykiatrinen diagnoosi 25 vuoden ikään mennessä. Diagnoosin saaminen ennaltaehkäisee haasteiden kasautumista, kun henkilö itse sekä ympäristö ymmärtävät paremmin kuormittumisen syitä. Tällöin myös oikeanlaisten tukitoimien suunnittelu sujuu paremmin. Diagnoosin myötä avautuvat myös laajemmat sosiaali- ja terveyspuolen tukimahdollisuukset.

Autismikirjon häiriön piirteitä arjessa

Arvioi jokaisen väitteen kohdalla, pitääkö se lapsen tai nuoren kohdalla paikkansa: ei koskaan/ joskus/ usein.

1. Vaikeuksia ymmärtää sosiaalisia tilanteita: toisten ajatuksia, tunteita, eleitä, kehonkieltä,  toisten motivaatiota sekä toisten reaktioita suhteessa omaan käytökseen
2. Reagoi epäsopivalla tavalla toisten tunneilmaisuihin: voi nauraa väärässä kohdassa tai vaikuttaa epäempaattiselta
3. Ajattelun jäykkyyttä: kun päätös on tehty, sitä on vaikea muuttaa
4. Aistitiedon käsittelyn haasteita: näkyy esimerkiksi hieno- tai karkeamotoriikan haasteina, kovien äänien sietokyvyn laskuna, tuntoaistin herkkyytenä ja vaikeuksina siirtyä tilanteesta toiseen tai sopeutua uuteen tilanteeseen tai henkilöön
5. Ahdistuu tilanteissa, joissa odotetaan tietynlaista sosiaalista käyttäytymistä tai perinteisten tapojen mukaan toimimista
6. Saattaa esiintyä tunneilmaisujen niukkuutta
7. Saattaa olla vaikeuksia vitsien, sanontojen ja kielikuvien ymmärtämisessä; ajattelu voi olla kirjaimellista ja mustavalkoista
8. Välttää katsekontaktia
9. Odottamattomat muutokset päiväjärjestyksessä aiheuttavat ahdistusta: stressin lisääntyessä tämä voi näkyä odottamattomina raivokohtauksina joko koulussa tai kotona
10. Haasteita tehdä aloitteita sosiaalisissa tilanteissa; haasteita ymmärtää, tulkita ja reagoida toisten sosiaalisiin aloitteisiin
11. Epätavallisia tai erityisiä kiinnostuksen kohteita

Linkkejä

Autismiliitto

Käytä hoito -suositus: Autismikirjon häiriöt ja niiden samankaltaisuus ADHD:n kanssa (Duodecim)

Linnainamaa, M. (2021) Tyttöjen autismikirjon oireiden naamiointi diagnosoinnin haasteena koulussa: systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Terveyskirjasto: Autismikirjon häiriöt (Duodecim)

Aistien yliherkkyydet, aliherkkyydet ja aistihakuisuus

Erilaisiin kehityksellisiin häiriöihin liittyy usein vaikeutta sietää tai käsitellä aistitietoa. Siten aistitiedon säätelyn pulmia esiintyy erityisesti ADHD- tai  autismidiagnoosin saaneilla henkilöillä.  Aistitiedon säätelyn häiriö voi esiintyä myös erillisenä häiriönä tai henkilöllä voi olla lievempiasteisia piirteitä.

Aistipulmat voivat näkyä arjessa hyvin monella tavalla

On hyvä pitää mielessä, että samalla lapsella tai nuorella voi olla yhden aistin alueella yliherkkyyttä ja toisen aistin alueella aliherkkyyttä tai aistihakuisuutta. Samalla lapsella tai nuorella voi myös saman aistin alueella esiintyä tilanteesta riippuen kaikkia kolmea aistitoiminnon poikkeavuutta. Ensin voi olla vaikeuksia keskittyä äänekkäässä luokassa (yliherkkyys). Kun oppilas onkin päässyt keskittymisen alkuun, voi hänellä hetken päästä olla vaikeuksia kuunnella ohjeita tai kuulla omaa nimeään (aliherkkyys). Lisäksi lapsi tai nuori voi hyräillä, jotta saa kuuloaistin stimulaatiota (aistihakuisuus). Hyräily estää myös tehokkaasti muita ympäristön ääniä kuulumasta (auttaa yliherkkyyteen). 

Aistitiedon käsittely vaikuttaa tarkkaavuuteen ja uusien taitojen oppimiseen

Aistien kautta tuleva tieto ja sen käsittely vaikuttavat laaja-alaisesti siihen, miten omasta kehosta ja ympäristöstä tulevaa tietoa tulkitaan ja miten ympäristöön reagoidaan. Lisäksi aistitiedon käsittelyllä on vaikutusta muun muassa vireystason ja tarkkaavuuden säätelyyn, uusien taitojen oppimiseen ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Toisaalta nämä taidot vaikuttavat myös siihen, miten aistitietoa jäsennetään ja tulkitaan.

Lasta tai nuorta voidaan tukea oppimisympäristöä muokkaamalla

On hyvin yleistä, että aistiherkkyydet aiheuttavat ahdistuneisuutta ja ahdistuneisuus puolestaan lisää aistiherkkyyttä. Yliherkkyydet voivatkin aiheuttaa lapsella tai nuorella voimakasta välttämiskäyttäytymistä suhteessa uusiin asioihin ja tilanteisiin. Aistitiedon säätelyn pulmissa onkin erityisen tärkeää oppimisympäristön muokkaaminen siten, että aistien kuormittumisesta aiheutuva stressi ei estä lasta tai nuorta oppimasta. Toisaalta ympäristön on myös tarjottava sopivalla tasolla olevaa aistivirikettä.  Näihin on saatavilla vinkkejä Tukisalkun aistiosiossa. 

Aistipulmien kartoitus

Arvioi jokaisen väitteen kohdalla, pitääkö se lapsen tai nuoren kohdalla paikkansa: ei koskaan/ joskus/ usein.

Kuulo, yliherkkyys

• Lapsi huutaa, kirkuu tai laittaa kädet korvien päälle, kun kuulee kovia ääniä
• Luokan äänet häiritsevät keskittymistä, esimerkiksi pienikin kellon tikitys, ilmastointilaitteen hurina tai ympäristön melu
• Haasteita ryhmätyöskentelyssä

Kuulo, aliherkkyys

• Ei huomaa, kun kutsutaan nimeltä
• Vaikeuksia noudattaa suullisia ohjeita

Kuulo, aistihakuisuus

• Kuuntelee koko ajan musiikkia tai katsoo televisiota
• Laulaa, hyräilee tai viheltelee usein

Näkö, yliherkkyys

• Valittaa auringonvalosta tai kirkkaista valoista
• Työskentely keskeytyy helposti, kun huoneessa on liikettä, mukaan lukien tietokoneen näytöllä tai televisiossa näkyvä liike
• Välttelee ulkoilua aurinkoisena päivinä
• Viihtyy hämärässä

Näkö, aliherkkyys

• Kirjoitettujen ohjeiden noudattamisessa vaikeuksia
• Ei huomaa, jos työ jää kesken

Näkö, aistihakuisuus

• Koskettelee mielellään liikkuvia esineitä, kuten valokatkaisimia tai tuulettimia 
• Katselee mielellään televisiota tai on koko ajan tietokoneella
• Piirtelee oppitunnilla
• Lukee koko ajan

Tuntoaisti, yliherkkyys

• Ei pidä sosiaalisia tilanteita 
• Hampaiden tai hiusten harjaaminen sattuu
• Pitää joka päivä samantyyppisiä pehmeitä vaatteita, vain yhdenlaisia jalkineita tai vaatteiden pesulaput ärsyttävät; sopeutuminen säänmukaiseen pukeutumiseen voi olla haasteellista
• Välttää koskemasta toisiin
• Hermostuu, kun joku koskettaa vahingossa esimerkiksi ruokajonossa tai liikuntatunnilla
• Valittaa vatsakipua 

Tuntoaisti, aliherkkyys

• Loukkaa itsensä helposti
• Ei huomaa saamiaan naarmuja tai haavoja

Tuntoaisti, aistihakuisuus

• Koskettaa kaikkea tai kaikkia
• Sormeilee kyniä, kumia tai muita esineitä

Haju- ja makuaisti, yliherkkyys

• Kokee tuoksut, hajut ja maut voimakkaasti
• Huono ruokahalu
• Saattaa voida pahoin tietyistä mauista tai hajuista; ruoan kakomista

Haju- ja makuaisti, aliherkkyys

• Ruoka ei kiinnosta
• Huono ruokahalu

Haju- ja makuaisti, aistihakuisuus

• Haistelee ruokia ja esineitä
• Hakeutuu tilanteisiin, joissa voi saada haistella tiettyjä tuoksuja tai maistaa tiettyjä makuja

Liike- ja tasapaino (vestibulaarinen järjestelmä)

Liike- ja tasapainojärjestelmä toimii tiiviisti yhteistyössä syvätuntoaistin kanssa. Siten näiden toimintaa ei ole kovin tarkasti mahdollista erottaa toisistaan.

Liike- ja tasapaino, yliherkkyys

• Välttelee pään liikkeitä, esimerkiksi hiuksia pestessä
• Saattaa voida pahoin helposti, esimerkiksi istuessaan autossa ja lukiessaan kirjaa
• Ei pidä keinuvasta tai pyörivästä liikkeestä
• Kieltäytyy osallistumasta liikunnallisiin toimintoihin

Liike- ja tasapaino, aliherkkyys

• Vaikeuksia kehon tasapainoa ja koordinaatiota vaativissa tehtävissä
• Tippuu tuolilta
• Törmäilee seiniin tai huonekaluihin

Liike- ja tasapaino, aistihakuisuus

• Jatkuvasti liikkeessä
• Temppuilee, hyppelee, juoksee, heittää kärrynpyöriä

Syvätuntoaisti (proprioseptiivinen järjestelmä)

Syvätuntoaisti toimii tiiviissä yhteistyössä liike- ja tasapainoaistin kanssa. Siten näiden toimintaa ei ole kovin tarkasti mahdollista erottaa toisistaan.

Syvätuntoaisti, yliherkkyys

• Kosketus voi tuntua kovalta lyönniltä
• Valittaa lihaskipuja
• Välttelee tilanteita, joissa on paljon ihmisiä

Syvätuntoaisti, aliherkkyys

• Käsiala epäselvää
• Kömpelyyttä

Syvätuntoaisti, aistihakuisuus

• Törmäilee tavaroihin ja ihmisiin
• Halailee toisia poikkeuksellisen paljon
• Pitää paksuja vaatteita tai peittoa lämpimälläkin ilmalla
• Tiputtautuu lattialle, jotta häntä kannettaisiin (pienemmät lapset)

Kehoaisti (interoseptio), yliherkkyys

• Valittaa herkästi ruoansulatusvaivoja
• Tuntee lämpimän kuumana ja viileän kylmänä
• Saattaa olla ruoan suhteen hyvin valikoiva

Kehoaisti, aliherkkyys

• Ei huomaa vatsakipua
• Ei huomaa kylmää tai kuumaa
• Haasteita säänmukaisessa pukeutumisessa

Muuta huomioitavaa

• Siirtymätilanteiden vaikeuksia: erityisesti ruokailussa, pukeutumisessa, välitunneilla tai liikuntatunneilla
• Uudessa tilanteessa on aina riski sille, että aistit kuormittuvat
• Ylivirittyy helposti ja saattaa hermostua, minkä jälkeen voi olla vaikea rauhoittua

Linkkejä

Käypä hoito -suositus: Aistitiedon käsittelyn vaikeudet ja ADHD (Duodecim)

Nykimisoireet eli tic-oireet

Nykimisoireet eli tic-oireet ovat tavallisia lapsuudessa. Ikäryhmästä riippuen noin 10–25 %:lla lapsista esiintyy tic-oireita. Suurin osa lasten nykimisoireista menee muutaman kuukauden kuluessa ohitse. Jos oireet jatkuvat alle vuoden, on kyseessä väliaikainen tic-häiriö. Lieviin oireisiin kannattaa suhtautua rauhallisesti seuraten. 

Nykimisoireilla tarkoitetaan toistuvaa, epätarkoituksenmukaista ja tahdotonta lihasten liikettä. Oireet voivat olla motorisia tai äänellisiä. Nykimisoireissa ei ole kyse huomion hakemisesta. Nykimisoireissa tai Touretten oireyhtymässä on kyse hermoston poikkeavasta toiminnasta. Niillä ei ole yhteyttä lapsen älykkyyteen. 

Touretten oireyhtymä

Jos lapsen nykimisoireet jatkuvat yli kaksi kuukautta ja ne häiritsevät lapsen elämää, esimerkiksi vaikeuttavat koulunkäyntiä tai sosiaalisia suhteita, saattaa kyseessä olla Touretten oireyhtymä. Tällöin on hyvä ottaa yhteyttä lääkäriin. Varsinaisen diagnoosin tekee useimmiten psykiatri tai neurologi. Touretten oireyhtymän esiintyvyys on lapsuudessa ja nuoruudessa pojilla 1 %:a ja tytöillä 0,3 %:a. 

Nykimisoireita arjessa

Arvioi jokaisen väitteen kohdalla, pitääkö se lapsen tai nuoren kohdalla paikkansa: ei koskaan/ joskus/ usein.

1. Yksinkertaiset motoriset nykimiset ovat yhden lihaksen tai lihasryhmän nopeita liikkeitä: silmien räpyttely, kulmakarvojen kohottelu, nenän nyrpistely, suupielten nykiminen, irvistäminen, huulien nuoleskelu, olkapäiden kohottaminen tai raajojen koukistukset
2. Monimuotoiset motoriset nykimiset ovat useiden lihasryhmien laajoja perättäisiä liikkeitä: esimerkiksi hyppelyä, tanssimaisia liikkeitä tai kyykistelyä
3. Voi esiintyä muita tai itseään loukkaavana motorisena käytöksenä: esimerkiksi rupien nyppiminen, itsensä tai toisten lyöminen, itsensä tai toisten pureminen, satunnaisesti asiaton itsensä tai muiden seksuaalinen koskettelu
4. Äänellisiä oireita: yskiminen, ähinä, niiskuttaminen, kirkuminen, kurkun kakominen, viheltäminen, sylkeminen, eläinten äännähdysten matkiminen
5. Äänellinen oire: muiden sanojen ja lauseiden toistaminen
6. Äänellinen oire: koprolalia eli rivojen tai asiattomien sanojen käyttäminen (koprolaliaa esiintyy vain pienellä osalla)
7. Tarkkaavuuden vaikeudet: heikko keskittyminen tai asioiden loppuun vieminen vaikeaa
8. Nykismioireet voivat olla pahempia kotona kuin koulussa, sillä lapsi saattaa yrittää hillitä tai peitellä ticsejä koulupäivän ajan; tällöin kotitehtävien tekeminen voi olla haastavaa

Linkkejä

Käypä hoito -suositus: Tic-häiriöt (nykimishäiriöt) ja ADHD

Terveyskirjasto: Tic-oireet, nykimishäiriöt ja Touretten oireyhtymä (Duodecim)

Lukivaikeudet

Lähteestä riippuen noin 3–10 %:lla kouluikäisistä lapsista on vaikeuksia oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Lyhyesti määritellen lukivaikeudesta on kyse silloin, kun lukemisen tai kirjoittamisen oppiminen on haastavaa ja lapsella on vaikeuksia saavuttaa ikätasoista luku- ja kirjoitustaitoa. Vaikeuksia ei myöskään voida selittää lapsen älykkyystasolla, näköaistin ongelmilla, neurologisella sairaudella tai puutteellisella opetuksella tai puutteellisella harjoituksella.

Lukivaikeus kuuluu kehityksellisiin oppimisvaikeuksiin. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksille  on siten myös omat luokituksensa lääketieteen puolella. Yhdessä näistä käytetään nimitystä lukivaikeudet. Lukivaikeuksien taustalla on vahvaa perinnöllisyyttä: jopa yli 60 %:lla lähisukulaisista voi esiintyä lukihäiriötä.

Vahvasta perinnöllisyydestä huolimatta on hyvä tiedostaa, että lukemisen ja kirjoittamisen taidot, kuten kaikki muutkin taidot, kehittyvät vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Sekä kodin että koulun tarjoamilla lukuvirikkeillä on merkittävä vaikutus. Lukivaikeuksien tukemisessa on hyvä pyrkiä lämpimään ja ymmärtäväiseen tukeen, jotta lapsi jaksaa sinnikkäästi jatkaa harjoittelua.

Lukivaikeuden kanssa samaan aikaan voi esiintyä muita oppimisvaikeuksia, kuten ongelmia matematiikassa tai hahmottamisessa. Lukivaikeuden kanssa samanaikaisesti voi esiintyä myös jokin neuropsykiatrinen häiriö tai sen piirteitä.

Kaksikielisyys tai opiskelu muulla kuin omalla äidinkielellä vaikuttaa lukemisen ja kirjoittamisen taitojen taustalla. Sujuvan kielitaidon sekä lukemisen ja kirjoittamisen taitojen saavuttaminen vieraalla kielellä vie useita vuosia. Jos lapsen  lukemisen ja kirjoittamisen taidot kehittyvät kuitenkin merkittävän hitaasti, on hyvä selvittää, millaista lapsen kielellisten taitojen kehitys on hänen omalla äidinkielellään.

Lukemisen tai kirjoittamisen vaikeus voi olla myös harjoittelun puutetta, jolloin kyseessä on heikko luku- tai kirjoitustaito. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien taustalla voi olla myös muita kuin lukivaikeuksia, kuten näön ongelmia, hahmottamisen pulmia, kielellisiä vaikeuksia tai muistiin liittyviä ongelmia. Epäselvissä tilanteissa on hyvä hakeutua tarkempiin tutkimuksiin esimerkiksi koulupsykologin luokse.

Esikoulussa ja perusopetuksessa erityisopettajat tekevät erilaisia lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksiin tai taitoihin liittyviä testejä eri ikävaiheissa. Toisinaan käy kuitenkin niin, että lievät lukivaikeudet tulevat ilmi vasta toisen asteen opinnoissa. Ohessa on tietoa siitä, miten lukivaikeudet voivat näkyä esikoulussa tai perusopetuksessa.

Esikouluikäisen lukivalmiudet

Oheisten taitojen ja niiden apukysymysten avulla voit arvioida suuntaa-antavasti esikouluikäisen lapsen lukivalmiuksia. Lista on muokattu versio A. Puolakanahon lukemisvalmiuksien kysymyslomakkeesta. Kun arvioit lapsen taitotasoa, vertaa sitä mahdollisuuksien mukaan normaaliin ikätasoiseen kehitykseen.

Valitse jokaisen osaamistavoitteen kohdalla yksi seuraavista vastausvaihtoehdoista: lapsella ei ole vaikeuksia/ lapsella on lieviä vaikeuksia/ lapsella on selkeitä vaikeuksia. Mikäli lapselle tulee runsaasti vastauksia kohtiin ”lapsella on lieviä vaikeuksia” ja ”lapsella on selkeitä vaikeuksia”, on hyvä pohtia tukitoimia ja myös jatkotutkimuksia.

1. Herkkyys äänteille
   • Tunnistaako lapsi, missä sanoista taulu – lasi – keinu – kuuluu ääni ”s”?
   • Onko lapsella sanan alkuäänteen tai loppuäänteen tunnistamisessa vaikeuksia esikouluvuoden lopussa?
2. Kirjainten tunteminen
   • Lapset tunnistavat esiopetuksen lopussa tai alkuopetuksen alussa keskimäärin yli 20 kirjainta.
   • Suomalaisen Alkuportaat-pitkittäisseurannan mukaan riskiryhmässä ovat ne lapset, jotka nimesivät korkeintaan 16 kirjainta.
3. Puheen selkeys
   • Onko lapsella puheessa paljon äännevirheitä?
   • Esiintyykö lapsella paljon äänteiden korvautumista toisilla äänteillä?
   • Esiintyykö lapsella paljon omia sanoja?
   • Esiintyykö lapsella paljon sanojen äänneasun yksinkertaistumista?
4. Nimikkeiden löytämisen sujuvuus
   • Pystyykö lapsi nimeämään tuttujen asioiden ja esineiden nimet?
   • Lapsi tietää sanan, mutta ei pysty palauttamaan sitä mieleensä.
5. Sanavarasto
   • Onko lapsella nimi yleisesti esiintyville asioille ja esineille?
6. Käsitteiden hallinta
   • Hallitseeko lapsi yleisimmät käsitteet, kuten värit, muodot sekä sijainnit, kuten vasemmalla, oikealla, ylhäällä, alhaalla, edessä ja takana?
7. Sanojen, puheen ja ohjeiden ymmärtäminen
8. Muistaminen
   • Muistaako lapsi esimerkiksi toisten lasten nimet tai laulujen sanat?

Lukemisen ja kirjoittamisen taitojen ensimmäisen luokan kevään osaamisen tarkistuslista

Tässä listassa on koottuna aiheeseen liittyvät pääasiat. Tarkempi, opettajien käyttöön tarkoitettu, lista on saatavilla LukiMAT-sivustolta: Tuen tarpeen tunnistaminen lukemisessa, 1lk tarkistuslista talvi/kevät

Valitse jokaisen väittämän kohdalla yksi seuraavista vaihtoehdoista: osaa/ tarvitsee harjoitusta/ tarvitsee paljon harjoitusta. Mikäli suurin osa vastauksista on kohdassa ”tarvitsee paljon harjoitusta”, on mahdollista, että lapsi tarvitsee huomattavan paljon tukea ja tarkempaa seurantaa lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksien kehittymisessä.

1. Lapsi osaa nimetä kirjaimet.
2. Lapsi osaa tuottaa kirjaimia vastaavat äänteet.
3. Lapsi osaa tavuttaa sanoja lukiessaan.
4. Lapsi kykenee lukemaan kokonaisia virkkeitä.
5. Lapsi kykenee lukemaan useista virkkeistä koostuvia tekstejä.
6. Lapsi osaa kirjoittaa kuulemansa kirjaimet.
7. Lapsi osaa kirjoittaa kirjaimet kuullessaan niitä vastaavat äänteet.
8. Lapsi osaa tavutaa sanoja kirjoittaessaan.
9. Lapsi kykenee kirjoittamaan kokonaisia virkkeitä.
10. Lapsi kykenee kirjoittamaan useista virkkeistä koostuvan tekstikokonaisuuden.

Muita mahdollisia lukivaikeuksien piirteitä

Arvioi jokaisen väitteen kohdalla yksi seuraavista vaihtoehdoista: ei juuri koskaan/ joskus/ usein. Mikäli suurin osa vastauksista on kohdassa usein, on mahdollista, että lapsella on jonkinasteinen lukivaikeus.

1. Lapsi välttelee lukemista tai lukemisen harjoittelu on epämieluisaa.
2. Lukeminen on hidasta tai epävarmaa. Lapsi voi myös palata lukiessaan taaksepäin.
3. Jos sana on epäselvä, lapsi arvaa lukemansa.
4. Lukeminen ja kirjoittaminen sisältävät virheitä.
   • Virheet voivat olla esimerkiksi tavutusvirheitä tai kielioppivirheitä.
5. Äääneen lukemisen ilmeikkyys:
   • Lukemisen painotukset voivat olla epätavallisia.
   • Lukeminen voi olla monotonista.
6. Lapsi sekoittaa samalta näyttäviä kirjaimia keskenään.
   • Esimerkiksi b ja d menevät sekaisin.
   • Kirjaimet vaihtavat paikkaansa.
7. Lukutehtävien tekemiseen kuluu huomattavasti enemmän aikaa kuin ikätovereilla.
8. Käsiala on epäselvää.
9. Luetun ymmärtämisessä on vaikeuksia.
10. Lapsi osaa ilmaista ajatuksiaan paremmin suullisesti kuin kirjallisesti.
11. Lapsella on vaikeuksia jäsentää kappaleita.
12. Lapsella on vaikeuksia vieraan kielen oikeinkirjoituksessa.
    • Toisinaan lukivaikeus havaitaankin juuri vieraiden kielten opiskelun yhteydessä.
13. Monissa oppiaineissa oppiminen on työlästä ja vaatii enemmän aikaa ikätovereihin verrattuna.
14. Lapsella on vaikeuksia tehdä koe annetussa ajassa.

Linkkejä

• Listätietoa Jyväskylän yliopiston Alkuportaat-seurantatutkimuksesta
• Lukemisen, matematiikan ja oppimisen arvioinnin LukiMat-sivusto
• Opetuksen kehittämiseen ja opetuksen tutkimiseen keskittyvä Niilo Mäki Instituutti

 

 

Hahmottamisen taitoja tarvitaan kaikessa oppimisessa

Kyseessä ei ole aistitoiminnon häiriö, vaan havaitsemiseen, ennakoimiseen tai mielikuvien luomiseen tai suunnitelmien tekemiseen liittyvä vaikeus. Kun lapsella tai nuorella on hahmottamisen vaikeus, hän ei pysty muodostamaan tilanteen tai tehtävän vaatimaa kokonaiskuvaa. Hahmottaminen on tällöin kuin palapeli, josta puuttuu osia.  

Hahmotushäiriö ei ole virallinen diagnoosi, eikä siihen siten ole virallisia kriteerejä. Opettajille suunnattujen kyselyiden perusteella arvioidaan, että alakoulussa noin 4–5 %:lla olisi hahmotushäiriöitä. Tällöin jokaisessa  20–25 oppilaan luokassa on keskimäärin yksi, jolla olisi huomattavia vaikeuksia hahmottamista vaativissa tilanteissa. 

Hahmottamiseen vaikuttavat myös tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus. Arjen havaintojen tai käyttäytymisen perusteella on kuitenkin vaikea arvioida, onko kyseessä tarkkaavuuden häiriö vai hahmotushäiriö. Tarkan arvion voi tehdä kuitenkin esimerkiksi neuropsykologi.

Hahmottamisen vaikeudet esikouluikäisenä

Arvioi jokaisen väitteen kohdalla, pitääkö se paikkansa: ei koskaan/ joskus/ usein.

1. Voi esiintyä poikkeavaa ajallista kerrontaa, vaikeuksia oppia ajallisia tai muita hahmotuskykyä vaativia tehtäviä; vaikeuksia viikonpäivien, kuukausien tai kalenterin oppimisessa
2. Vaikeuksia erottaa muotoja toisistaan, esimerkiksi kolmio tai neliö
3. Vaikeuksia hahmottaa suuntia, kuten edessä, takana, ylhäällä tai alhaalla.
4. Hienomotorisia vaikeuksia
5. Vaikeuksia pallopeleissä

Hahmottamisen vaikeudet alakoulussa tai yläkoulussa

Arvioi jokaisen väitteen kohdalla, pitääkö se paikkansa: ei koskaan/ joskus/ usein.

1. Lukemisen vaikeuksia
2. Vähennys- tai yhteenlaskumerkit menevät sekaisin
3. Matematiikassa numerot eivät pysy riveillään: haasteita esimerkiksi numeroiden sijoittamisessa allekkainlaskussa oikeille paikoilleen
4. Taululta vihkoon kopioinnissa haasteita, varsinkin jos samalla pitäisi pystyä kuuntelemaan
5. Vaikeuksia hahmottaa diagrammeja, tilastokuvioita, taulukoita tai geometrisia kuvioita
6. Vaikeuksia hahmottaa asioiden suhteita, kuten välimatkoja, karttaa, aikaa, mittayksiköitä tai rahan arvo
7. Laittaa kasvot lähelle kirjaa tai vihkoa lukiessaan tai kirjoittaessaan
8. Hyppää lukiessaan rivien yli tai kadottaa lukukohdan
9. Kirjoittaessa sanavälien ylläpitämisessä haasteita
10. Väsyy nopeasti lukiessaan tai kirjoittaessaan
11. Huolimattomuusvirheitä kirjallisessa ilmaisussa
12. Törmäilee esineisiin tai ihmisiin tilanteissa, joissa liikutaan vapaasti tilassa, esimerkiksi liikuntatunnilla tai toiminnallisissa tehtävissä
13. Vaikeuksia koulussa tai koulun ympäristössä suunnistamisessa (varsinkin suuressa koulussa); esimerkiksi myöhästyy oppitunnilta, koska ei löydä oikeaan luokkaan
14. Tarvitsee pitkään tukea kulkiessaan kouluun, liikuntatuntien liikuntapaikoille tai harrastuksiin
15. Välttelee tilanteita tai ahdistuu tilanteissa, joissa pitäisi liikkua uudessa ympäristössä; erityisesti yläkouluikäisenä voi esiintyä tästä syystä luvattomia poissaoloja

Linkkejä

Hahmottamisen kuntoutus (Niilo Mäki instituutti)

Hahmottamisen kuntoutus: Oppitunti hahmotushäiriöistä (Niilo Mäki instituutti)

 

Kehityksellinen kielihäiriö (kielellinen erityisvaikeus)

Aikaisemmin on käytetty nimityksiä kielellinen erityisvaikeus tai dysfasia. Uusimmassa Käypä hoito -suosituksessa on jo otettu käyttöön WHO:n uutta ICD-11-luokitusta mukaileva termi kehityksellinen kielihäiriö. 

Kehityksellinen kielihäiriö vaikuttaa laaja-alaisesti toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen

Kehityksellisellä kielihäiriöllä tarkoitetaan kielen kehityksen häiriötä, joka vaikuttaa laaja-alaisesti toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen. Kouluarjessa puheen ymmärtämisen vaikeutta voi olla vaikea tunnistaa erilleen esimerkiksi neuropsykiatrisista häiriöistä. Kun lapsella tai nuorella on vaikeuksia vuorovaikutussuhteissa, tunne-elämän häiriöitä tai käytöshäiriöitä, tulee huomioida mahdollinen kielellisen toimintakyvyn häiriö. 

Arviot kehityksellisen kielihäiriön esiintyvyydeksi ovat 1–7 %, ja sitä esiintyy enemmän pojilla kuin tytöillä. Kaiken kaikkiaan puheen kehitys viivästyy jopa 19 %:lla lapsista. Kielihäiriöisyys voi jäädä tunnistamatta erityisesti silloin, jos lapsen puhe on äänteellisesti ymmärrettävää. 

Kehityksellinen kielihäiriö voidaan luotettavasti diagnosoida vasta noin neljän vuoden iästä lähtien. Esikoulun ja koulun tukitoimet aloitetaan heti, kun nousee epäilys mahdollisesta kehityksellisestä kielihäiriöstä. 

Lapsi tarvitsee kuntoutusta kaikissa arjen tilanteissa

Lapsen kuntoutus tapahtuu kaikissa arjen tilanteissa ja moniammatillisesti. Koulun tukitoimissa otetaan erityisesti huomioon kielellisen oppimisen ja toimintakyvyn vaikutukset koulunkäyntiin. 

Kehityksellisen kielihäiriön piirteitä käytännössä

Arvioi jokaisen väitteen kohdalla, pitääkö se paikkansa: ei koskaan/ joskus/ usein.

1. Viivästynyt tai poikkeava puheen ja kielen kehitys, joka ilmenee kielellisten ilmausten tuottamisessa tai ymmärtämisessä taikka molemmissa
2. Virheettömän ja sujuvan teknisen luku- ja kirjoitustaidon oppiminen voi olla hidasta
3. Puheen epäselvyys: virheellisiä ja puuttuvia taivutuspäätteitä,  sananlöytämisvaikeutta
4. Ilmaisuista saattaa puuttua sisällön kannalta oleellisia sanoja tai sanoja voi olla puheen ymmärrettävyyden kannalta liikaa
5. Kuullun ja luetun ymmärtämisen vaikeuksia, varsinkin pitkien ja monimutkaisen lauseiden
6. Vaikeuksia oppia vieraita kieliä
7. Vaikeuksia matematiikan sanallisissa tehtävissä; lisäksi vaikeuksia voi esiintyä lukujonotaidoissa, lukujen kirjoittamisessa ja ymmärtämisessä sekä peruslaskutoimitusten sujuvuudessa
8. Vaikeuksia oppia mitä tahansa uutta asiaa
9. Keskittymisvaikeuksia tai  levottomuutta
10. Vaikeuksia vuorovaikutussuhteissa tai vähän kavereita
11. Vaikeuksia tunneilmaisussa tai itsesäätelytaidoissa 

Linkkejä

Käypä hoito -suositus: Kehityksellinen kielihäiriö (Duodecim)

Aivoliitto: Kehityksellinen kielihäiriö