ADHD-polku

PoSa:n alueella on käytössä ADHD-polusta kaksi versiota:

  • ADHD-polku koulupsykologin kautta koululääkärin vastaanotolle
  • Kevennetty ADHD-polku terveydenhoitajan kautta koululääkärin vastaanotolle

On hyvä huomioida, että yksittäisissä poluissa on aina vaihtelua, sillä lasten ja nuorten tilanteet ovat hyvin yksilöllisiä.  Lisäksi oppilashuollon resurssit vaikuttavat siihen, miten nopeasti edetään tuen tarpeen havaitsemisesta koululääkärin vastaanotolle. Kun psykologi tai terveydenhoitaja tekee haastatteluita ja taustaselvityksiä, voi ilmetä asioita, jotka vaativatkin lisäselvittelyä.

Seuraavassa kuviossa esitetään ADHD-polun pääpiirteet.

Kouluikäisen lapsen ADHD-polku
Kankaanpään kouluikäisten lasten ja nuorten ADHD-polku

Huolen heräämisestä koululääkärin vastaanotolle

1. Opettajan, huoltajan tai oppilaan huoli tarkkaavuuden, aktiivisuuden tai impulsiivisuuden piirteistä herää

Hyvin monella lapsella voi esiintyä mitä tahansa yksittäisiä aktiivisuuden tai tarkkaavuuden vaikeuksien piirteitä tai kaikkiakin piirteitä, mutta sen verran lievinä, etteivät diagnostiset kriteerit täyty.

Myös muutokset elämäntilanteessa voivat tilapäisesti tuoda piirteitä esiin. Esimerkiksi epäsäännöllinen unirytmi tai traumaattiset kokemukset voivat aiheuttaa vastaavanlaista oirehdintaa. Lisäksi monet muut sairaudet tai häiriöt voivat selittää aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteita.

Varsinaisessa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä oireet ovat pitkäkestoisia ja ne esiintyvät useammassa toimintaympäristössä eivätkä ne selity paremmin millään muulla häiriöllä. Oireita ovat ikään ja kehitystasoon suhteutettuna liiallinen tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Lapsella voi myös korostua jokin tai jotkin näistä piirteistä.

Lue lisää ADHD-piirteisen lapsen tai nuoren tuen tarpeen tunnistamisesta: Tuen tarpeen tunnistaminen

Tukisalkussa on vinkkilistoja lapsen tai nuoren oppimisen tueksi: Tukisalkku

2. Opettaja aloittaa tukitoimet välittömästi

Opettaja käynnistää tukitoimet luokassa välittömästi. Koulun erityisopettajalta kannattaa jo tässä vaiheessa kysyä konsultaatiota. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä itsetunnon vahvistamiseen saa tukea myös koulukuraattorilta.

3. Opettaja tekee yhteistyötä huoltajien kanssa

Opettaja ottaa yhteyttä huoltajiin ja jakaa huolensa lapsen tai nuoren koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Ratkaisukeskeinen yhteistyö on tärkeää, sillä kaikkien osapuolten huomioita ja havaintoja tarvitaan.

4. Opettaja/ erityisopettaja arvioi oppilaan vahvuudet, tuen tarpeet, oppimisvaikeudet sekä tarkistaa tukitoimet

Viimeistään tässä vaiheessa opettaja ja erityisopettaja arvioivat, onko lapsella tai nuorella ADHD-piirteiden lisäksi muita oppimisvaikeuksia. Arvioidaan myös lapsen tarvitsema tuen taso: yleinen tuki, tehostettu tuki tai erityinen tuki.

5. Huoltajilta pyydetään lupa jatkoselvitykseen

Huoltajien kanssa keskusteltuaan ja huoltajien luvalla lapsen tai nuoren asia viedään jatkoselvitykseen.

6. Jatkoselvitys joko kouluterveydenhoitajalla tai koulupsykologilla

Jos opettaja tai erityisopettaja arvioi lapsella tai nuorella olevan ADHD-piirteitä ilman muita oppimisvaikeuksia, jatkoselvittelyn tekee terveydenhoitaja.

Jos opettaja tai erityisopettaja arvioi oppilaalla olevan ADHD-piirteiden lisäksi muita oppimisen pulmia, jatkoselvittelyn tekee koulupsykologi.

7. Kouluterveydenhoitaja tai koulupsykologi varaa ajan lääkärille

Kouluterveydenhoitaja tai koulupsykologi (katso kohta 6.) toimittaa viikkoa ennen lääkäriaikaa keräämänsä esitiedot ja kyselylomakkeet lääkärille.

8. Ensimmäiselle lääkärin vastaanotolle varataan 45-60 minuuttia aikaa

Lääkäri arvioi koulupsykologin tai terveydenhoitajan keräämien esitietojen ja mahdollisten muiden tutkimusten perusteella täyttyvätkö ADHD:n diagnostiset kriteerit.