Voit saada korvausta seuraavista suurpedon (ahma, ilves, karhu, susi) aiheuttamista vahingoista

  • viljelysvahingot pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle
  • eläinvahingot koiralle, kotieläimelle, viljellylle eläimelle, hunajasadolle sekä eläintenpitoon käytetyille aidoille, rakennuksille ja muille vastaaville rakenteille
  • irtaimistovahingot elottomalle irtaimistolle

Vahingosta tulee ilmoittaa maaseutuelinkeinoviranomaiselle viipymättä vahingon havaitsemisesta. Viranomainen tulee toteamaan ja arvioimaan vahingon.

Kun ilmoitat vahingosta puhelimitse tai sähköpostilla, jätä lisäksi hakemus joko Vipu-palvelussa tai lomakkeella 131 yhden kuukauden kuluessa maaseutuelinkeinoviranomaisen laatiman arviokirjan valmistumisesta.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen toteaa ja arvioi vahingon

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen järjestää ilmoituksen saatuaan viipymättä maastotarkastuksen, jossa hän toteaa ja arvioi vahingon sekä laatii vahinkoa koskevan arviokirjan. Maastotarkastukseen kutsutaan korvauksenhakijan lisäksi riistanhoitoyhdistyksen edustaja.

Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että vahingonkärsijä on käytettävissään olevin kohtuullisin keinoin pyrkinyt estämään vahingon syntymisen tai sen laajenemisen.

Korvauksen määrä

Viljelysvahingosta voidaan korvata enintään menetetyn sadon arvoa vastaava määrä sekä vahingoittuneiden puutarha- ja taimitarhakasvien käypää arvoa vastaava määrä. Ruokavirasto antaa vuosittain määräyksen vahinkojen kohteena olleiden viljelys-, puutarha- ja taimitarhakasvien yksikköhinnoista ja normisadoista.

Eläinvahingosta voidaan korvata enintään

  • tapetun tai vahingon takia lopetetun eläimen käypä arvo tai
  • vahingoittuneesta eläimestä eläinlääkintäkustannuksia vastaava määrä eläimen käypään arvoon asti.

Eläinten käyvät arvot perustuvat maa- ja metsätalousministeriön asetukseen 834/2018.