Seutukaupunkien sisäinen muuttoliike on kasvattanut kaupunkien keskustataajamia 2010-luvulla. Keskustojen muita alueita vahvempi väestönkehitys kaupungistaa ja keskittää seutukaupunkeja, vaikka koko kaupungin väestökehitys ei olisikaan positiivista. Tiedot käyvät ilmi seutukaupunkien aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ltä tilaamasta selvityksestä.

– Seutukaupunkien sisäisen kehityksen tarkastelu osoittaa, että kaupungistumisella on Suomessa monet kasvot. Keskustaajamien kasvun myötä tapahtuva ”pieni kaupungistuminen” lisää ymmärrystämme kaupungistumisen moninaisuudesta. Samalla se tarkentaa tilannekuvaa, jonka perusteella niin päättäjät kuin muuttamista pohtivat asukkaat toimivat, kertoo Kuntaliiton asumisen asiantuntija Laura Hassi.

Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat oman seutunsa talous- ja palvelukeskittymiä, mutta eivät maakuntakeskuksia. Niitä on Suomessa kaikkiaan 56 kappaletta, ja niissä asuu noin 915 000 asukasta.

Kaupungistuminen tuo monenlaisia asumistarpeita

 Keskustaajamien väestönkehitys nojaa kunnan sisältä, etenkin maaseutumaisilta alueilta, saatuihin muuttovoittoihin sekä valtakunnallisella tasolla erityisesti maahanmuuttoon. Kankaanpäässä, kuten muuallakin seutukaupungeissa, on havaittavissa kaupungistumista kaupungin sisällä. 2010-luvulla kaupungin sisällä tapahtuva muuttoliike keskittää väestökeskustaajamaan.

– Tämä haastaa myös Kankaanpään kaupunkia palvelurakenteen kehittämisessä, sanoo Kankaanpään kaupunginjohtaja Mika Hatanpää.

Selvityksen avulla seutukaupungit haluavatkin herättää keskustelua siitä, mitä pieni kaupungistuminen tarkoittaa esimerkiksi maankäytön ja liikenteen kysymyksissä sekä asuntorakentamisessa.

– Haluamme tuoda asuntopoliittiseen keskusteluun seutukaupunkien yhdyskuntarakenteen tiivistymisen mukanaan tuomat tarpeet ja mahdollisuudet asuntotuotannolle. Selvitys vahvistaa seutukaupunkien olevan todellinen vaihtoehto muiden kaupunkiasumisen muotojen rinnalla, kertoo seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Rauman tuleva kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen.

Nuorista toivotaan paluumuuttajia

Väestöennusteet ja kaupungistumiskehitys valtakunnan tasolla tarkasteltuina osoittavat väestön vähenemistä myös isolle osalle seutukaupunkeja. Merkittävimmin seutukaupunkien väestöä supistaa kuntien välinen muuttoliike. Keskustaajamien muuttotappioita selittänee etenkin nuorten siirtyminen isompiin kasvukeskuksiin koulutuksen perässä.

– Väestönkehitys on myös Kankaanpäässä ollut jo vuosia negatiivinen ja muuttotappiota on havaittavissa erityisesti juuri nuorten opiskelijoiden kohdalla, sanoo Hatanpää. – Hienoa on, että kaupungissa tarjolla oleva laadukas perus- ja toisen asteen opetus avaavat nuorille jatko-opintomahdollisuuksia yliopistoja myöden. Tärkein tehtävämme on jättää nuorille mahdollisimman hyvä muistijälki kotikaupungistaan, jotta saamme houkuteltua heistä paluumuuttajia opintojen päätyttyä.

Lisätietoja:

Tutkimustulokset ovat nähtävillä Kankaanpään kaupungin verkkosivuilla:

Pieni kaupungistuminen – Seutukaupunkien sisäisen kehityksen tarkastelu 2010-luvulla (PDF)

Kankaanpään kaupunkikohtainen tarkastelu (Länsi-Suomen alueen johdanto) (PDF)

Kaikkien seutukaupunkien kaupunkikohtaiset tarkastelut Kuntaliiton sivulla

Seutukaupunkiverkoston selvityksen osalta

Johanna Luukkonen, seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Rauman tuleva kaupunginjohtaja, 040 673 2001, johanna.luukkonen@rauma.fi

Laura Hassi, asumisen asiantuntija, Kuntaliitto, 050 562 7665, laura.hassi@kuntaliitto.fi

Janne Antikainen, kehitysjohtaja, aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, 040 764 1829, janne.antikainen@mdi.fi

Tutustu seutukaupunkeihin tarkemmin osoitteessa http://kuntaliitto.fi/seutukaupungit

Kankaanpään kaupungin osalta

Mika Hatanpää, kaupunginjohtaja, 044 577 2210, mika.hatanpaa@kankaanpaa.fi