Kankaanpään kaupungissa 20 vuotta jatkunut yhteistyö koulun ja musiikkiopiston kanssa on luonut mallin, jota kiitetään valtakunnallisesti.

Kankaanpään musiikkiopiston ja Kankaanpään keskustan koulun välinen yhteistyö täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Yhteistyö on ollut valtakunnallisesti hieno esimerkki siitä, kuinka koulutyön ja harrastustoiminnan voi yhdistää ja samalla tuottaa parempia palveluita kaupunkilaisille. Soittotunnit ja musiikin opiskelua tukeva 7–8-vuotiaiden musiikkiliikunnallinen ryhmäopetus on integroitu koulupäivän yhteyteen musiikkipainotteisen luokan oppilailla. Näin lasten yksinolo koulupäivän ulkopuolella vähenee ja samalla vapautetaan perheiden kallisarvoista ilta-aikaa harrastusmenoilta.

Tutkimus osoittaa opetuksen hyödyt

Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuva, Kankaanpään musiikkiopiston laulun lehtori Maria Pirttikangas on selvittänyt yamk-opinnäytetyössään musiikkiliikunnallisen ryhmäopetuksen hyötyjä. Tuloksista voidaan todeta, että 7–8-vuotiaiden lasten musiikin ryhmäopetuksessa tehtävät kehon kokonaisvaltaiset musiikilliset harjoitteet vaikuttavat positiivisesti lapsen kehittymiseen.

Pirttikangas on selvittänyt tutkimuksessaan, että positiivisen kannustuksen myötä lapsen musiikillisia taitoja edistävillä koordinaation ja hienomotoriikan harjoituksilla on suuri vaikutus lapsen kokonaisvaltaiseen kasvuun. Soiton opiskelu jo itsessään kehittää lapsen sinnikkyyttä ja itsesäätelyn taitoja, joilla on positiivinen vaikutus lapsen koulumenestykseen.

Musiikki, kasvatus ja liikunta eli Mukali-tunneilla opiskellaan leikkien ja laulaen

Kankaanpään musiikkiopistossa luovuttiin pääsykokeista vuonna 2009. Pääsykokeiden tilalle luotiin uusi oppilaaksiottojärjestelmä, jossa kaikki alle 10-vuotiaat lapset pääsevät opiskelemaan soittamista parioppilaina. Parioppilaana tutustutaan kahteen eri soittimeen lukuvuoden aikana ja soiton opiskelua tukee ryhmäopetuksena tarjottava mukali-tunti.

Mukali-tunti koostuu sanoista musiikki, kasvatus ja liikunta. Mukali-tunnilla musiikkia opiskellaan leikkien, laulaen, kuunnellen, liikkuen ja kokonaisvaltaisesti kehoa instrumenttina käyttäen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että koordinaatiokyvyn heikoilla taidoilla ja lukihäiriöillä on yhteys. Koordinaatioharjoitteilla voidaan siis tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua.

– 7–8-vuotiaalle musiikin harrastajalle on hyötyä mukali-tunnin ryhmäopetuksesta niin kognitiivisten, motoristen ja sosioemotionaalisten taitojen kehittymisessä. Soiton opiskelu tehostuu, kun lapsen liikunnallisia taitoja ja innostusta hyödyntäen luodaan ryhmäopetuksessa toimintaa, joka kehittää soittotaidon vaatimaa koordinaatiota. Musiikki on kuin materiaali, joka toimii suodattimena kaikkeen oppimiseen, Pirttikangas kertoo.

Monipuolisuutta musiikin oppimiseen

Kankaanpääläisen Törmän perheessä on kokemusta seitsemän vuoden ajalta musiikkiluokkatoiminnasta ja mukali-tunneista. Aarni, Tuuli ja Ilmari Törmä ovat kaikki musiikkiopiston oppilaita ja ovat opiskelleet kukin musiikin perusteita mukali-tunneilla.

Kaikilla perheen lapsilla on hyvät muistot oppitunneista.

– Musiikin perusteita käytiin läpi leikin ja soitetun musiikin avulla, muistelee nyt 7.-luokkalainen Aarni Törmä.

Aarni kokee, että tunneista on ollut hyötyä soittimen kanssa harjoittelemiseen ja tunnit ovat auttaneet kaiken musiikin motorisiin taitoihin.

Neljäsluokkalainen Tuuli kertoo, että mukali-tunneilla mieluista olivat musiikin kuunteluhetket, jolloin musiikkia kuunneltiin yhdessä ja sen jälkeen jokainen sai kertoa, mitä mielikuvia musiikki herätteli. Tuuli myös muisteli, että tunnilta pois lähtiessä koko musiikkipainotteinen luokka rytmitteli tunnilla opittuja rytmejä heti naulakoilla ennen siirtymistä välitunnille ja mikäli joku oppilaista ei muistanut, miten rytmikuvio meni, häntä autettiin ilolla. Myöhemmin orkesterissa Tuuli on havainnut, että mukali-tunneilta opitut kehorytmit ovat auttaneet oman stemman nuotinluvussa.

– Opetellaan kaikkia rytmejä ja sen sellaista käsillä, toteaa toista luokkaa käyvä pianonsoiton opiskelija Ilmari.

Perheen kotiväki on kokenut mukali-tunnit innostaviksi ja kiittelivät monipuolisuutta musiikin oppimiseen, joka laajentaa lapsen musiikin maailmaa. Vanhemmat Kaisa ja Jussi Törmä pitivät myös siitä, että ryhmäesiintymiset ovat olleet hieno lisä soitonopiskeluun.

Maria Pirttikankaan yamk-opinnäytetyö on luettavissa Theseuksessa:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/155171/Pirttikangas_Maria.pdf

Lisätiedot:

Maria Pirttikangas, laulun lehtori, Kankaanpään musiikkiopisto

050 526 5552, maria.pirttikangas@kankaanpaa.fi