Kauppalanjohtaja Ennu Virtanen esittelee urheilualueen paikkaa, kuva Kankaanpään kaupungin arkisto

Kankaanpään kunnanjohtajan, kauppalanjohtajan, kaupungin perustajan, ensimmäisen kaupunginjohtajan ja kaupunkineuvoksen arvonimen saaneen Ennu Lauri Virtasen syntymästä tulee 25.10.2020 kuluneeksi 100 vuotta.

Kaupunki muistaa tätä tapahtumaa liputuksella kaupungintalolla.

”Ennun aika” muistetaan

Hämeenlinnassa vuonna 1920 syntynyt Ennu Virtanen suoritti kunnallistutkinnon yhteiskunnallisessa korkeakoulussa 1947 ja aloitti Kankaanpään kunnanjohtajana vuonna 1953.

Tätä seuraavat vuosikymmenet tunnetaan ns. Ennun aikana, jolloin Kankaanpää kasvoi ensin kauppalaksi vuonna 1967 ja sitten kaupungiksi vuonna 1972. Ennu Virtanen toimi Kankaanpään kaupunginjohtajana aina kuolemaansa vuoteen 1981 saakka. Vuonna 2021 tulee kuluneeksi 40 vuotta hänen kuolemastaan.

Vuonna 2002 ilmestyneessä aluetieteen emeritusprofessori Lauri Hautamäen julkaisussa ”Teollistuva maaseutu – menestyvät yritykset maaseudun voimavarana” (Kunnallisalan kehittämissäätiö) kerrotaan, kuinka Kankaanpäätä kehitettiin ennakkoluulottomasti, yksimielisesti ja pitkäjänteisesti seutukunnan keskuksena energisen ja idearikkaan Ennu Virtasen johdolla.

Virtasen tavoitteena oli kehittää Kankaanpäästä Pohjois-Satakunnan vahva aluekeskus, jota ympäröivät hyvinvoivat kunnat. Tämän hän näki olevan kaikkien etu.

”Ennun aika” merkitsi Kankaanpäälle lähes 30 kehityksen vuotta, joiden aikana maaseutupitäjästä tuli ”Ennun kaupunki”. Ennu Virtanen sai vuonna 1979 kaupunkineuvoksen arvonimen.

Suhdetoimintaa ja sosiaalista mieltä

Ennu Virtasella oli vahva suhdeverkosto ja hän neuvotteli ja järjesteli asioita Kankaanpään kehittymisen hyväksi pääkaupungin ministeriöissä ja järjestöissä. ”Ennun hiihto” kokosi Kankaanpäähän hiihdon varjolla valtakunnan päättäjiä.

Hautamäki luonnehtii julkaisussaan Virtasta tulisieluksi, joka heittäytyi täysillä Kankaanpään kehittämiseen, oli aina ajan hermolla ja osasi luovana visionäärinä täydellisesti hyödyntää eteen avautuvat mahdollisuudet ja saada aikaan myös kokonaan uusia asioita. Päätöksentekijänä Ennu oli nopea ja pysyi myös päätösten takana. Esiintymisessään hän oli sytyttävä ja vakuuttava sekä erinomainen seuramies.

Virtanen asetti Kankaanpään aina etusijalle. Häntä mm. pyydettiin naapurikuntaan kaupunginjohtajaksi, mutta hän kieltäytyi, koska Kankaanpää oli hänelle tärkeä. Virtanen sai myös presidentti Kekkoselta kutsun itsenäisyyspäivän vastaanotolle, mutta hän ei ottanut kutsua vastaan, koska hänelle oli tärkeämpää olla Suomen itsenäisyyspäivänä omassa kaupungissaan.

Kaupunkineuvoksen muisto elää

Virtanen oli mukana perustamassa mm. Kankaanpään taideyhdistystä ja Satakunnan sotaveteraanipiiriä. Kankaanpäästä löytyy myös Ennunkatu, joka sijaitsee aivan keskustassa kauppatorin ja keskustan koulun välimaastossa.

Ennu Virtasella on myös Satakunnan Kulttuurirahaston alaisuudessa oma nimikkorahasto, joka perustuu Kankaanpään kaupungin lahjoittamiin varoihin entisen kaupunginjohtajan muiston kunnioittamiseksi. Rahaston ohjesääntö hyväksyttiin vuonna 1988. Nimikkorahasto tukee Pohjois-Satakunnan alueella tapahtuvaa tai pohjoissatakuntalaista kirjallisuuden, taiteen ja yhteiskuntatieteen, erityisesti kunnallishallinnon tutkimusta. Kotiseudun mies ja ”kaupungintekijä” – näin kuvataan Ennu Virtasta hänen rahastonsa esittelytekstissä.

Lisätietoja

Kuvamateriaali: Kankaanpään kaupunginmuseo, Museokatu 10, 38840 Niinisalo, 044 578 7454, kaupunginmuseo@kankaanpaa.fi

Viitattu julkaisu: Lauri Hautamäki (2002): ”Teollistuva maaseutu – menestyvät yritykset maaseudun voimavarana”,
julkaisu ladattavissa Kunnallisalan kehittämissäätiön -verkkosivulta: https://kaks.fi/julkaisut/teollistuva-maaseutu-menestyvat-yritykset-maaseudun-voimavarana-3/