Kukkiva Maa -teos on taidekehän viimeisin teos. Se on yhteisöllinen ympäristötaideteos, jonka toteuttamisessa olivat mukana keramiikkataiteilija Heini Riitahuhta, keskustan koulun oppilaat sekä paikalliset mestarimuurarit. Hanketta veti Kankaanpään Taideyhdistys. Kuva: Aimo Haapakoski / Kuvaseura Pikseli

Tanskalaisen arkkitehdin Jan Gehlin luonnehdinnan mukaan Melbournen tavoitteena on tehdä julkisesta tilasta monipuolinen modernin taiteen galleria. Melbournen kantakaupungissa taide yhdistyy hänen mukaansa kaupunkitilan politiikkaan, kun taiteella on näkyvä asema julkisessa tilassa.

Suomesta vastaava esimerkki ulkoilmagallerian luomisesta kaupunkitilaan on Pohjois-Satakunnassa sijaitseva Kankaanpää.

Näin toteavat Sari Karttunen ja Oona Myllyntaus tuoreessa Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen selvityksessä, jossa pohditaan menetelmiä, joilla julkisen taiteen taloudellista arvoa voidaan mitata. Kankaanpään taidekehä on näkyvästi esillä selvityksessä yhtenä neljästä tapausesimerkistä.

Taidekehän vaiheita esitelty monipuolisesti

Selvityksen mukaan Suomessa pitkäkestoisin ja korostunein rooli julkisella taiteella kaupungin kehittämisessä lienee pienessä pohjoissatakuntalaisessa Kankaanpäässä. Kankaanpäässä julkiseen taiteeseen limittyy niin kaupunkikuvallisia ja taidekasvatuksellisia kuin toiminnallisia ja elinkeinopoliittisia pyrkimyksiä.

Selvityksessä kerrotaan monipuolisesti Kankaanpään taidekehän syntyvaiheista, kehittymisestä ja nykytilasta. Lisäksi tuodaan esille useita taidekehään liittyneitä projekteja, hankkeita ja tapahtumia, joilla on ollut vaikutuksensa taidekehän muodostumiseen. Viimeisimpänä mainitaan mm. kaupungin investointiprojekteihin liittyvät prosenttiperiaatteen mukaiset taidehankinnat.

Selvitystä varten on haastateltu Maija Anttilaa, joka aiemmin kaupunginarkkitehdin työssään ja nykyään Kankaanpään Taideyhdistyksen puheenjohtajana on ollut keskeinen vaikuttaja taidekehään liittyen. Lisäksi näkökulmia selvitykseen ovat tuoneet koulutusohjelmavastaava Matti Velhonoja ja lehtori Tomi Kuusimäki SAMK Kuvataide Kankaanpään yksiköstä sekä Kahvilan Postellin yrittäjä Elina Kivikoski.

Taidekehän potentiaalia voisi hyödyntää tehokkaammin

Karttunen ja Myllyntaus pohtivat tutkimuksessa julkisen taiteen vaikutuksia ja niiden mittareita, kuten taiteilijoiden ja taideasiantuntijoiden työllistäminen ja aluetaloudelliset vaikutukset esimerkiksi matkailun ja tapahtumien muodossa. Lisäksi on tuotu esiin kaupunkikehittämisen merkitystä sekä julkisen taiteen imagovaikutuksia.

Kankaanpään taidekehän kohdalla työllistämisvaikutukset ovat olleet projektiluontoisia. Selvityksessä uskotaan, että Kankaanpäänkin käyttämän prosenttiperiaatteen nousu edesauttaa julkisen taiteen tekijöiden työllistymistä pitkäjänteisemmin. Aluetaloudellisesti Kankaanpään taidekehää on hyödynnetty hankealustana, jonka puitteissa on toteutettu lukuisia projekteja, joiden kautta alueelle on tullut ja jäänyt huomattava määrä mm. EU-rahaa.

Selvityksen mukaan kankaanpääläisten haastateltavien arvio oli, että Taidekehän imagopotentiaalista ei ole vielä otettu kaikkea irti. Kankaanpään yritykset eivät esimerkiksi käytä mainonnassaan Taidekehää, eikä se houkuttele kaupunkiin mittavia turistimääriä. Taidekehän entistä parempaa hyödyntämistä alueen imagotekijänä ja matkailutuotteena on pohdittu kaupungissa useaan otteeseen. Tällä hetkellä on meneillään SAMKin kuvataiteen yksikön ja Kankaanpään taideyhdistyksen Ecomuseum­-hanke, jonka tavoitteena on alueellisen taidekeskittymän matkailullistaminen ja brändääminen.

Lisätietoja

Selvitykseen liittyvä tiedote on luettavissa nähtävillä Cuporen verkkosivuilla: Julkisen taiteen taloudellisesta arvosta voidaan saada tietoa maksuhalukkuuden menetelmillä

Koko julkaisu on ladattavissa Cuporen sivuilta: Sari Karttunen ja Oona Myllyntaus (2020): Julkinen taide aluerakentamisessa ja -kehittämisessä – Taloudellisen arvon tunnistaminen ja arviointimenetelmät

Kankaanpään taidekehän esittely on sivuilla 63-67. Taidekehän taloudellisen vaikutusten pohdinta on sivulla 100.