Kankaanpään kaupunginhallitus kävi läpi vuoden 2019 talousarviota 19.-20.11. pitämässä talousarviokäsittelyssään ja hyväksyi sen ilman äänestyksiä kaupunginjohtajan antaman esityksen pohjalta.
– Tarkalla taloudenpidolla aikaansaatu ylijäämä kannattelee kaupungin yli kuluvan vaikean vuoden, mutta talouden ja toiminnan tehostaminen on silti välttämättömyys, kertoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heidi Viljanen.
Kaupunginvaltuusto käsittelee talousarviota 17.12. pidettävässä kokouksessaan.
Lähtökohtana haastava vuosi
Vuosi 2018 on Kankaanpään kaupungin talouden osalta ollut haasteellinen. Viimeisimmässä laskelmassa arvioidaan kuluvan vuoden tilinpäätöksen olevan 2,7 M€ negatiivinen. Talousarvio laadittiin alun perin positiiviseksi, mutta vuoden aikana kasvaneet menot sosiaali- ja terveystoimessa, erikoissairaanhoidossa, varhaiskasvatuksessa sekä kuntatekniikassa vaativat budjetin tarkastamista. Verotulojen kasvu jäänee ennustettua vähäisemmäksi eivätkä valtionosuudet kasva. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa negatiivinen tulos uhkaa kuluttaa taseessa talouden puskurina olevan ylijäämän.
Kankaanpään kaupungin vuoden 2019 talousarvio on laadittu kaupunginhallituksen antaman raamin perusteella. Tämä taloudensuunnittelua ohjaava laskelma perustuu ennakkotietoihin kaupungin saamista tuloista eli veroista sekä valtionosuuksista. Tämän kokonaisluvun pohjalta uutta talousarviota lähdettiin tekemään eri lautakunnissa. Käyttötalouden osalta toimintakatteeksi muodostui 65 759 000 €. Raamissa tavoitteeksi esitettiin nollatulos, jonka lautakuntien esitykset ylittivät 847 626 €. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 5.11. veroprosentin jäävän samalle tasolle eli 21,5, joten tulokseen pääsy edellytti tarkastuksia annettuihin esityksiin.
Kestävä talousohjelma laadintaan
Kunnan taloudensuunnitteluprosessin mukaisesti seuraavassa vaiheessa kaupunginjohtaja teki talousarvioon oman esityksensä, joka jäi kokonaisuuden osalta 21 552 € alijäämäiseksi. Kaupunginjohtajan esityksessä tarkistuksia tehtiin määrärahoihin pääasiassa siten, että summiin ei tullut ns. tasokorotuksia vaan määrärahat pysyvät kuluvan vuoden tasolla.
– Tavoitteena on, että palvelutasosta ei ruveta tinkimään vaan säästöt pyritään saamaan aikaan toiminnan kehittämisellä, kertoo kaupunginjohtaja Mika Hatanpää.
Säästöjä kerätään tasokorotuksista pidättäytymisen lisäksi mm. varhaiskasvatuksen rakenteen kehittämisellä. Varhaiskasvatuksen paikkojen kohtaanto pyritään saamaan paremmaksi. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelut sekä erikoissairaanhoidon palvelut tuottavan PoSan (Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä) esittämästä määrärahasta leikattiin pois 700 000 €. Kaupunginhallitus esitti jo 29.10. antamassaan lausunnossa PoSan talousarvioluonnoksesta, että PoSan määrärahan tulisi olla kaupungin talousarvion suunnittelukehyksessä, jossa se on arvioitu olevan 24 975 000 €.
Kaupunginhallitus esitti pieniä muutoksia investointisuunnitelmiin, kuten lisämäärärahaa pesäpallokentän katsomon uusintaan. Lisäksi se tulee esittämään valtuustolle, että kaupungille laaditaan kestävä talousohjelma, jonka valmistelu alkaa heti tammikuussa.
– Ohjelman tulisi olla valmis ennen valtuuston kesäkuun kokousta, jotta se voidaan ottaa huomioon vuoden 2020 talousarvion laadinnassa, kertoo Heidi Viljanen.
Investointien ja kehittämisen jatkuvuus tärkeää
Investointien osuus kaupungin talousarviossa on yhteensä 7,3 M€. Keskeisimpinä jatkuvat liikuntakeskuksen laajamittainen peruskorjaus- ja kehittämishanke sekä peruspalvelukeskus Tapalan peruskorjaushanke.
– Nämä hankkeet ovat erittäin tärkeitä hyvinvointihankkeita kaupungille, muistuttaa kaupunginjohtaja. Ensi vuonna valmistuu liikuntakeskuksen osalta uimahallin osuus, jonka jälkeen hankkeessa on välivuosi ja peruskorjaus jatkuu jälleen vuonna 2021 palloiluhallin osalta.
Investointihankkeiden rahoittamiseksi tarvitaan lisää lainaa, jota otetaan vuonna 2019 suunnitellusti 3,7 M€. Koko suunnitelmakaudella 2018–2020 lainamäärä kasvaa 17,1 M€. Vuoden 2017 tilinpäätöksessä lainaa oli 3 601€/asukas. Taloussuunnitelmakauden lopussa lainaa ennakoidaan olevan n. 5 580 €/asukas.
– Lainamäärän kasvu on talouden kannalta suuri haaste tulevaisuudessa. Maksukykyisyydestä on pidettävä huolta ja on myös varauduttava korkotason nousuun, painottaa Hatanpää.
Kaupungin kehittäminen säilyy edelleen tärkeänä tavoitteena tiukoista ajoista huolimatta. Kaupunki on mukana erilaissa hankkeissa, joissa katsotaan tulevaisuuteen ja mietitään ratkaisuja isoihin haasteisiin. Kankaanpää on mukana mm. seutukaupunkiverkoston osaavan työvoiman hankkeessa, Tampereen Teknillisen Yliopiston kanssa jatkuu venyvän teknologian kehitystyö ja matkailua kehitetään olemalla mukana Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark-hankkeessa.
Lisätiedot:
Mika Hatanpää, kaupunginjohtaja, Kankaanpään kaupunki
044 577 2210, mika.hatanpaa@kankaanpaa.fi
Vuoden 2019 talousarvio.