Kuvateksti: Liikuntakeskus on kehittynyt vuosikymmenten aikana paljon ja palvelee niin kilpaurheilijoita kuin arkiliikkujiakin.

Kankaanpää on perinteinen pesäpallokaupunki, mutta paikallisten urheiluseurojen kasvateista on syntynyt huippu-urheilijoita useassa eri lajissa.

Urheilu on aina ollut tärkeä osa Kankaanpään identiteettiä ja myös kaupungin päättäjät ovat ymmärtäneet liikunnan merkityksen kankaanpääläisten hyvinvoinnin edistäjänä. Vuodesta 1985 vuoteen 2007 Kankaanpään liikuntatoimenjohtajana toiminut Jorma Junttila kiittelee etenkin kuusikymmentä- ja seitsemänkymmentälukujen päättäjiä, joiden ansiosta Kankaanpäässä on tänä päivänä varsin monipuoliset liikuntapalvelut.

– Liikuntakeskukselle varattiin alue keskeiseltä sijainnilta, koulujen läheisyydestä. Ensin rakennettiin pesäpallokenttä ja huoltotilat, vuonna 1971 valmistui uimahalli puolustusministeriön tukemana ja 1976 avattiin palloiluhalli, Junttila muistelee liikuntakeskuksen vaiheita.

Viimeisin suurempi rakennus liikuntakeskuksessa on 1990-luvulla rakennettu jäähalli. Rakennuksia ja ulkokenttiä on saneerattu useampaan otteeseen ja muutoksissa on pyritty vastaamaan myös pitkälle tulevaisuuden tarpeisiin.

– Kaupungin tehtävänä on luoda edellytykset hyviin liikuntapalveluihin niin kuntalaisille kuin seuroille. Kun vallitsevat olosuhteet houkuttelevat liikunnan pariin, ihmiset on helpompi saada liikkeelle, toteaa Kankaanpään kaupungin liikunta- ja hyvinvointikoordinaattori Ilari Köykkä.

Yhteistyötä varuskunnan ja seurojen kanssa

Keskeisimpiä liikuntatoimen yhteistyökumppaneita ovat jo vuosikymmenten ajan Kankaanpäässä toimineet urheiluseurat sekä Niinisalon varuskunta. 33 vuotta liikuntaupseerina puolustusvoimilla työskennellyt Köykkä kertoo, että Kankaanpään liikuntatoimen ja Niinisalon varuskunnan yhteistyö on ollut win-win-tilanne molemmille osapuolille.

– Yhteystyö varuskunnan kanssa on osaltaan mahdollistanut olosuhteiden kehittämisen ja ylläpitämisen seutukunnalla, Köykkä toteaa.

Seuratoiminnalla taas on ollut Kankaanpäässä keskeinen rooli etenkin lasten ja nuorten liikuttajana. Kaupunki ja seurat ovat siinä mielessä samassa veneessä, että molemmat haluavat tarjota kankaanpääläisille monipuolisia liikuntapalveluita ja huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista. Intressit ovat samat.

– Ilman aktiivista seuratoimintaa liikuntapalvelut eivät olisi yhtä kattavat kuin ne nyt ovat. Seuroille on aina pyritty tarjoamaan hyvät mahdollisuudet tilojen käyttöön, kohtuullisin kustannuksin, Köykkä painottaa.

Kaupunki pyrkii toimimaan myös linkkinä eri seurojen välillä, jotta eri toimijat tietävät toistensa tarjoamista palveluista. Esimerkiksi toukokuussa järjestetyssä seurafoorumissa kaupunki jalkautui seurojen pariin pohtimaan nykytilannetta ja tulevaisuuden toimintaa.

Ikärakenne muuttuu, liikunnan tarve säilyy

Väestön ikääntyminen on näkynyt myös liikuntapalveluiden tarpeessa. Kaupunkien kannalta keskeinen kysymys on, miten vanhemmat sukupolvet saadaan pysymään toimintakuntoisina mahdollisimman pitkään. Liikunta on ennaltaehkäisevä lääke, jonka avulla ikäihmiset pärjäävät pidempään kotona ja tarvitsevat vähemmän lääkäripalveluita.

Nuorten keskuudessa liikunnan suosio on laskenut, mikä huolestuttaa niin kouluja, urheiluseuroja kuin kuntien päättäjiä. Koronan myötä myös seurojen toiminnasta on pudonnut pois nuoria, joiden takaisinsaamiseksi tehdään nyt lujasti töitä.

– Painimme isojen ongelmien kanssa. Toisaalta koronan myötä ihmiset ja myös nuoret ovat löytäneet esimerkiksi hiihdon ja luonnossa liikkumisen ilon. Hämeenkankaan mäntymaastot tarjoavat liikkumiseen mitä mainioimman miljöön ympäri vuoden, Köykkä huomauttaa.

Teksti: Tytti Wallenius

Kuva: Martti Tikka / Kuvaseura Pikseli

Artikkeli on julkaistu yhteistyössä Kankaanpään Seudun kanssa.