Kuvateksti: Kankaanpäässä on ollut, ja on yhä, monia pienempiä kohteita, jotka ovat vetäneet väkeä kauempaakin. Yksi hyvä esimerkki on kesätori torstaisin.
Kankaanpää ei ole perinteinen matkailukohde, mutta pesäpallon, toripäivien ja upeiden luonto- ja kulttuurikohteiden ansioista moni matkailija on löytänyt kaupunkiin. Tämän päivän tärkein matkailukohde on kolmen maakunnan yhteisponnistus, Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark.
Yli 50 vuotta sitten julkaistussa Kankaanpään kauppalan matkailuesitteessä kunnan vetonauloiksi on nostettu torstain toripäivät, pesäpallopelit, Kuninkaanlähteen maauimala sekä erikoisliikkeiden kattavat valikoimat. Monet näistä paikoista ja tapahtumista ovat edelleen niitä vetonauloja, joilla ulkopaikkakuntalaisia houkutellaan Kankaanpäähän.
– Kankaanpää ei ole koskaan ollut varsinainen matkailukaupunki, sillä täältä on puuttunut se iso ykkösjuttu. Sen sijaan Kankaanpäässä on ollut, ja on yhä, monia pienempiä kohteita, jotka ovat vetäneet väkeä kauempaakin, Kankaanpään kaupunginmuseon museoamanuenssi Anu Forss kertoo.
Kauppala-ajalta peräisin oleva matkailuesite ja samalta vuosikymmeneltä peräisin olevat matkailulautakunnan pöytäkirjat osoittavat, että matkailuun on haluttu panostaa jo 50 vuotta sitten. Viimeisen kymmenen vuoden ajan matkailuun on alettu satsata vielä selvästi lisää. Viimeisin suuri ponnistus on ollut Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark.
– Olemme vihdoin alkaneet tunnistaa, mikä meillä on näkemisen ja kokemisen arvoista. Se mikä paikallisista voi tuntua arkiselta ja tavanomaiselta, voi matkailijalle olla uutta ja erilaista, Kankaanpään elinkeinojohtaja Marko Rajamäki muistuttaa.
Kankaanpäässä käyvien turistien ja matkailijoiden määrää on vaikea arvioida, sillä moni piipahtaa kunnassa vain päiväseltään. Sen verran tiedetään, että kävijät tulevat kaukaakin. Kahvilla Postellin omistaja Elina Kivikosken asiakaskuntaan on mahtunut edelliskesien aikana niin oululaisia, helsinkiläisiä kuin lahtelaisia vieraita.
– Geopark on selvästi tuonut uusia kävijöitä. Myös korona on vaikuttanut siihen, minne ihmiset haluavat matkustaa. Moni on halunnut välttää ihmismassoja, joten pikkupaikkakuntien väljyys on houkutellut. Lisäksi Kankaanpää on sopivasti matkan varrella, jos matkustaa esimerkiksi etelästä pohjoiseen tai toisin päin, Kivikoski arvioi.
Muita tärkeitä vetonauloja tämän päivän matkailijoille ovat muun muassa Honkajoella sijaitsevat Huidankeitaan luontokohde ja Pesämäen moottoriurheilukeskus, Kankaanpään kaupunginmuseo Niinisalossa sekä Kankaanpään taidekehä, johon kuuluu yli sata kaupunkimiljööseen sijoitettua taideteosta.
– Taidekoulu, taidegalleria ja taidekehä ovat meidän erottautumistekijöitämme, joita tulisi korostaa aiempaa enemmän. Paikalliset kyllä tuntevat Kankaanpään taidetarjonnan, mutta muualta tulevien tietoisuutta taidekohteista pitäisi vielä lisätä, Rajamäki toteaa.
Yksi matkailijoiden ikisuosikki Kankaanpäässä on vuonna 1988 perustettu Kuninkaanlähteen karavanalue. Aluksi alue oli vain SFC Kuninkaanlähteen omassa käytössä, mutta vuodesta 1990 alkaen alueella on yöpynyt karavaanareita kaikkialta Suomesta.
– Nykyään SFC Kuninkaanlähde on yksi Suomen suosituimpia karavanalueita. Yöpyjiä on vuodessa huimat 40 000, ja luku on jopa noussut korona-aikana. Alueella on runsaasti kausipaikkalaisia, jotka viihtyvät Kankaanpäässä pidempiäkin jaksoja, Rajamäki kertoo.
Ennen karavanalueen perustamista Kuninkaanlähde oli paikka, jossa käytiin pyöräilemässä ja jonne paikalliset toivat myös vieraitaan. Jo 60-luvulla auennut maauimala on houkutellut väkeä myös naapurikunnista.
Teksti: Tytti Wallenius
Kuva: Kankaanpään kaupunki
Artikkeli on julkaistu yhteistyössä Kankaanpään Seudun kanssa.