Kuvateksti: Hoitotyö on teknologisoitunut kauppala-aikaan verrattuna. Kuvassa terveydenhoitaja Ilse Räikkälä vuonna 1968.

Ihmisten tietoisuus sairauksista ja niiden hoidosta on internetin myötä lisääntynyt merkittävästi, Irmeli Elomaa ja Anne Vanhatalo kertovat. Moni osaa hoitaa itseään kotona, mutta toisaalta oireita saatetaan ylianalysoida ja lääkärinvastaanotolle tullaan valmiin diagnoosin kanssa – joskaan diagnoosi ei aina osu oikeaan.

– Ihmiset mittaavat elintoimintojaan ja huomaavat aiempaa herkemmin, jos jokin muuttuu. Varhainen diagnostiikka on hyvä asia, mutta potilaiden omat diagnoosit voivat aiheuttaa myös ruuhkaa esimerkiksi erilaisiin tutkimuksiin, vaikka kaikille tutkimuksille ei lääkärin näkökulmasta olisi painavia perusteita, Elomaa kuvailee.

Vuosikymmenten varrella parantanut diagnostiikka on helpottanut lääkärin työtä monin tavoin. Esimerkiksi kolesterolilääkkeiden tulo markkinoille mullisti aikoinaan sydänsairauksien hoidon. Lääketieteen kehityksen ansioista ihmisten keski-ikä ja elämänlaatu ovat nousseet. Toisaalta taas eriarvoisuus alalla on lisääntynyt, sillä kuntayhtymillä on vaihtelevia resursseja ja ihmisen asuinpaikka voi vaikuttaa siihen, miten kattavia palveluita hän saa.

– Pienemmillä paikkakunnilla palveluita on usein vähemmän, mutta omalääkäritoiminta on mahdollista. Se on aina potilaan kannalta paras vaihtoehto, koska potilaan tunteminen jopa vuosikymmenien ajalta helpottaa myös lääkärin työtä, Elomaa sanoo.

Kankaanpään terveyskeskus on Elomaan mukaan ihanteellisen kokoinen, ja nykyinen sijainti on tuonut palveluja yhteen.

– Vielä kun lääkärit ja hoitajat saisivat tehdä työnsä rauhassa, ilman stressiä ja kiirettä, hoidon tulokset paranisivat varmasti merkittävästi, Elomaa arvioi.

Teksti: Tytti Wallenius

Kuva: Kankaanpään kaupunginmuseon kuvakokoelma

Artikkeli on julkaistu yhteistyössä Kankaanpään Seudun kanssa.