Kuvateksti: Äly on näkynyt vuosikymmenten varrella eri tavoilla. Kuvassa ihmisiä kerääntyneenä 1970-luvun lopun älylaitteiden ääreen Reiman toimistolla.
Kankaanpää tunnetaan älykkäänä kaupunkina. Äly on mainittu myös kaupungin sloganissa: Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä.
Älyllä voidaan tarkoittaa monia asioita. Toisille se tuo mieleen teknologian ja älykkäät laitteet, toisille inhimillisen älykkyyden tai viisauden. Pohjois-Satakunnan Seutuverkon toimitusjohtaja Jukka Ehto tarkastelee älyä yhteistyön ja verkostojen kautta.
– Äly syntyy tiedon keräämisestä ja sen soveltamisesta. Kankaanpäässä on aina ollut jopa valtakunnan tasolla vertailtuna parhaiten verkostoituneita päättäjiä sekä virkamiehiä- ja naisia, jotka ovat osanneet kerätä ja soveltaa tietoa ja verkostoja taitavasti.
Kaupungin tietohallintopäällikkö Rauli Yrjänä komppaa Ehdon ajatusta.
– Kankaanpäässä on jo 50 vuotta sitten tehty sellaisia älykkäitä ratkaisuja, jotka näkyvät edelleen. Kaupunki on aina ollut hyvin innovatiivinen ja kehityshaluinen. Esimerkiksi erilaisten hankkeiden myötä Kankaanpäästä on tullut eräänlainen suunnannäyttäjä monille muille kunnille. Tälläkin hetkellä olemme mukana useammassa valtiovarainministeriön rahoittamassa digihankkeessa, Yrjänä kertoo.
Innovaatiot ja uudet ratkaisut ovat kiinnostaneet Kankaanpäässä aina. Kankaanpää tunnetaan panostuksistaan valokuituun ja valokuitu onkin liiketoimintanäkökulmasta tärkeä veto- ja pitovoimatekijä kaupungille. Lisäksi Kankaanpää on edelläkävijä muun muassa virtuaalisten palvelimien käytössä.
– Virtuaaliset palvelimet ovat nykyään arkipäivää, mutta vielä reilut kymmenen vuotta sitten niiden sijasta käytettiin fyysisiä palvelimia. Kankaanpää oli tuolloin koko Pohjois-Euroopan ensimmäinen älykästä, avoimen koodin hyödyntämiseen perustuvaa virtualisointialustaa hyödyntänyt taho, ja yhteistyö yhdysvaltalaisen ohjelmistoyhtiön kanssa oli edellä aikaansa, Ehto kertoo.
Yksi kaupungin tämän hetken tärkeistä kehitysprojekteista on digitiekartan valmistelu. Työn pohjana toimii kaupungin strategia. Kaupungin digitaalinen lähtö- ja tavoitetilanne on nyt kartoitettu, ja seuraavaksi pohditaan, miten nykytilanteesta päästään siihen, mitä halutaan olla tulevaisuudessa.
– Keskeisiä teemoja ovat tiedolla johtaminen ja asiakkaiden sähköisten palveluiden kehittäminen, Yrjänä kertoo.
Teknologisia järjestelmiä on tullut ja mennyt vuosikymmenten aikana. Valintoja tehdessä on jouduttu katsomaan kristallipalloon ja toivottu, että käyttöön otettu uusi teknologia tai järjestelmä on kustannustehokas ja kokonaisuutta hyödyttävä vielä muutaman vuoden kuluttuakin.
– Kaupunkien on aina tärkeää arvioida, onko jollain tekniikalla tai älykkäällä hankinnalla käyttöä pitkällä aikavälillä ja miettiä, miten se skaalautuu tai integroituu muihin järjestelmiin. Kankaanpäässä tässä on onnistuttu hyvin, Ehto arvioi.
Uusia teknologioita koskevat päätökset eivät ole helppoja: samanaikaisesti tulisi olla aikaa edellä, mutta huteihin ei ole varaa. Teknologiasta on tullut kaiken tekemisen kulmakivi, ja kaiken pitää toimia hyvin yhteen.
– Kankaanpään älykkyydestä hyvä osoitus on se, ettemme ole menneet teknologiahuuman mukana, vaan tehneet päätöksiä rauhassa, oivaltaen ja tulevaan katsoen, Yrjänä toteaa.
Teksti: Tytti Wallenius
Kuva: Kankaanpään kaupunginmuseon kuvakokoelma
Artikkeli on julkaistu yhteistyössä Kankaanpään Seudun kanssa